4 Kehitys- ja hyödyntämisongelmia
Piilevän luonnonvarojen käyttöönoton jälkeen maassani 1950-luvulla, piilevän kokonaisvaltainen hyödyntämiskapasiteetti on vähitellen parantunut. Vaikka teollisuus on kehittynyt huomattavasti, se on vielä lapsenkengissään. Sen perusominaisuuksia ovat alhainen tekninen taso, alhainen tuotteiden jalostusaste, yhtenäiset markkinat, pieni yrityskoko ja resursseja vaativa laaja-alainen toiminta.
(1) Resurssien vähäinen hyödyntäminen. Maassani on suuret piimaavarat, erityisesti Jilinin Baishanin piimaa on tunnettu hyvästä laadustaan. Baishanin kaupungissa luokan I piimaa (SiO2≥85%) muodostaa noin 20–25 % kokonaismäärästä, ja luokan II ja III maaperän osuus on 65–70 % kokonaismäärästä. Luokan II ja III maaperä sijaitsee luokan I maaperän ylä- ja alakerroksissa. Tällä hetkellä luokan II ja III maaperän hyödyntäminen on vähäistä rajoitetun markkinakysynnän ja teknisen tason vuoksi. Tämän seurauksena kaivosyritykset louhivat pääasiassa luokan I maaperää ja käyttävät sen sijaan luokan II maaperää. Luokan III maaperää ei louhita, minkä seurauksena suuri määrä luokan II ja III maaperää jää louhoskerrokseen. Jos luokan I maaperä ehtyy ja luokan II ja III maaperän louhinta palautuu, louhinta vaikeutuu entisestään. Suuremmat kaivoskustannukset ovat korkeammat, luonnonvarojen kehittämisen kokonaisvaltainen käyttöaste on alhainen, eikä luonnonvarojen suojelun kehittämiselle ole muodostettu yhtenäistä ja standardoitua kokonaissuunnittelua.
(2) Teollisuusrakenne on kohtuuton. Tuotantoyritykset ovat pääasiassa pieniä yksityisiä yrityksiä. Piimaahan jalostus- ja tuoteyritysryhmää, jolla olisi suuri markkinaosuus valtakunnallisesti, ei ole vielä muodostunut, eikä nykyaikaisen markkinatalouden ja sosiaalisen kehityksen vaatimukset täyttävää laajamittaista ja intensiivistä tuotantomenetelmää ole vielä muodostettu. , On luonnonvarojen kehittämisyritys.
(3) Tuoterakenne on kohtuuton. Piimaayritykset keskittyvät edelleen raaka-aineiden louhintaan ja esikäsittelyyn, ja tuotteiden suodatusapuaineet ovat päätuotteita. Tuotteiden lähentyminen on vakavaa, mikä on johtanut tuotteiden ylitarjontaan. Syvälle jalostettujen, korkean teknisen sisällön omaavien tuotteiden osuus on suhteellisen pieni, ja vienti koostuu edelleen pääasiassa raakamalmeista ja alkujalosteista, jotka eivät täysin vastaa nykyaikaisen korkean teknologian ja uusien materiaalien teollisuuden kehitysvaatimuksiin, ja niiden markkinoiden kilpailukyky on heikko.
(4) Teknologia ja laitteet ovat takapajuisia. Kotimaani piimaan syväkäsittelyteknologia ja tekniset laitteet ovat suhteellisen takapajuisia, jalostetut tuotteet ovat heikkolaatuisia eivätkä täytä vastaavien ulkomaisten tuotteiden suorituskykyindikaattoreita, ja resurssien tuhlaaminen ja ympäristövahingot ovat vakavia.
(5) Tutkimus ja kehitys ovat jääneet jälkeen. Uusia diatomiittimateriaaleja, erityisesti ympäristö- ja terveysfunktionaalisia materiaaleja, energiamateriaaleja, biokemiallisia funktionaalisia materiaaleja jne., on saatavilla vähän, ja niiden toiminnallisen suorituskyvyn ja ulkomaisten edistyneiden tuotteiden välillä on suuri ero, ja teknologia- ja tuotestandardit ovat jälkeenjääneitä. Vuosien varrella valtio on investoinut vähän ei-metalliseen kaivosteollisuuteen, ja teknologisen tutkimuksen ja kehityksen taso on ollut alhainen. Useimmilla diatomiittiyrityksillä ei ole tutkimus- ja kehityslaitoksia, tutkimus- ja kehityshenkilöstöä on pulaa ja perustutkimustyö on heikkoa, mikä rajoittaa diatomiittiteollisuuden kehitystä.
5. Kehitys- ja käyttövastatoimet ja -ehdotukset
(1) Parantaa diatomiittia kattavasti ja hyödyntää potentiaalisia markkinoita. Resurssien kattava hyödyntäminen on sisäinen liikkeellepaneva voima alan kehityksen edistämiseksi. Se asettaa pakollisia vaatimuksia tason II ja tason III diatomiittivarojen kattavalle hyödyntämiselle, hyödyntää edullisten resurssien, kuten diatomiitin, potentiaalia, laajentaa sovellusalaa ja parantaa soveltamisen tasoa. Rajoittaa raakadiatomiittimalmin vientiä ja jalostusta ja edistää diatomiittiteollisuuden kestävää kehitystä.
(2) Optimoidaan teollinen rakenne ja edistetään kaivosyritysten integraatiota. Muokkaa ja optimoi teollisen sijoittelun, ota käyttöön kehitysstrategisia sijoittajia ja edistä kaivosyritysten resurssien integraatiota. Vihreiden kaivosten rakentamisen myötä poistetaan vähitellen pienet yritykset, joilla on takapajuinen teknologia ja alhainen tuotteiden lisäarvo, ja edistetään diatomiittivarojen optimaalista kohdentamista ja teollisen kehityksen tekijöiden optimaalista yhdistelmää.
(3) Vahvistaa tuotetieteellistä osaamista
tieteellistä tutkimusta ja edistää tuotepäivityksiä. Tukea ja kannustaa johtavien yritysten teknologista muutosta ja tuotepäivityksiä
(4) Parantaa kykyjen käyttöönottoa ja kehittää kannustinmekanismeja. Koulujen ja yritysten väliset allianssit, yritysten välinen allianssi, nopeuttaa korkean tason innovatiivisten kykyjen käyttöönottoa ja koulutusta sekä kehittää uraauurtavaa tieteellistä tutkimusryhmää, jolla on vankka perusteoria, syvälliset akateemiset saavutukset, rohkeus edelläkävijyyteen ja innovointiin sekä järkevä rakenne ja elinvoima. Teollisuusyritykset voivat lisätä tuotteidensa lisäarvoa. Innovoida diatomiitin potentiaalisia markkinoita, edistää hienotuotantoa ja intensiivistä jalostusta, muodostaa diatomiittijärjestelmäketjun, laajentaa ja laajentaa sovellusalueita sekä edistää suurempia synergistisiä hyötyjä.
Julkaisun aika: 02.08.2021